Etsijän blogi

[JonnaM]

 

[Etsijä]

Tähän ajattelin kirjoittaa kahdessa erässä sen, millä perusteella uskon juuri kristinuskon Jumalaan ja Raamattuun Jumalan ilmoituksena. Esitän myös argumenttieni heikkouksia.

1. Maailmankaikkeus. Tämä valtavan upea ja elämälle suotuisaksi hienoviritetty luomakunta puhuu minun mielestäni kaikkivaltiaan, kaikkitietävän luojajumalan olemassaolon puolesta. Kuten ylempänä kirjoitin: 'Fyysikko Stephen Hawking on huomauttanut, että jos maailmankaikkeuden laajenemisnopeus olisi ollut sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen vain prosentin sadasbiljoonaaosaa hitaampi, maailmankaikkeus olisi romahtanut kasaan eikä olisi koskaan saavuttanut nykyistä tilaansa. Jos se olisi ollut miljoonasosan nopeampi, tähdet ja planeetat eivät olisi voineet muodostua' - viitattu Robertson, s.77.

Tämä on yksi osoitus universumin käsittämättömän suuresta hienovirityksestä ja niinpä minulla ei ole - enää - tarpeeksi uskoa ollakseni jumalankieltäjä ja jonkin sortin materialisti. Luonnontieteen teoriat ja empiiriset faktat eivät kuitenkaan ole mikään kenelle tahansa älylliselle olennolle vastaansanomaton ja kiistaton todiste luojan olemassaolosta eikä todiste jonkin tietyn uskonnon oppien totuudellisuudesta. Aina jää tilaa myös skeptisyydelle ja ei-teistisille selityksille maailmankaikkeuden alkuperästä ja hienovirittyneisyydestä (kuten multiversumiteoria -> on miljardeja universumeita ja kosmisena lottovoittona juuri tässä maailmankaikkeudessa on sattumalta juuri oikeat luonnonvakiot tähtien, planeettojen ja elämän mahdollistamiseksi). Maailmankaikkeus ei sellaisenaan kuitenkaan todista juuri kristinuskon totuudesta, yhtä hyvin voitaisiin väittää, että islam on totuus, Allah on luoja ja Koraani on oikea jumalan (jumala tässä pienellä, koska Jumala on kristinuskon jumaluuden nimi) ilmoitus.

Tämän tähden minulla on lisäargumentteja, jotka ovat ainakin itselleni vakuuttavia, mutta eivät nekään tee älyllisesti tyhjäksi skeptisiä selitysvaihtoehtoja eivätkä ne ole riidattomia todisteita yleispätevästi.

2. Elämä. Miten elämää voi syntyä elottomasta aineesta? Elämän synty on edelleen ratkaisematon arvoitus. Tämän argumentin vaarana on luhistua vain toistaiseksi voimassa olevaksi aukkojen Jumala-argumentiksi, joka tulee tyhjäksi tehdyksi jos ja kun tiede saa selville, miten elämä syntyi. Toisaalta voidaan puhua myös aukkojen ateismista kuten kristitty fyysikko Stephen M. Barr tekee eli ateistitkin turvautuvat kaukaa haettuihin todistamattomiin spekulaatioihin selittääkseen naturalistisesti uskonnon ja uskovaisten kokemukset.

3. NDE eli kuolemanrajakokemukset. On mahdollista, että ihmisellä on sielu/tietoisuus, jonka olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen tuonpuoleisuudessa ja tämä antaa aiheen ajatella Korkeimman Olennon, taivaan ja kadotuksen olemassaoloa mahdolliseksi. Argumentti on kuitenkin kiistanalainen. Tämäkään argumentti ei sinällään todista juuri kristinuskon totuutta - elleivät NDE:t kerro yleisesti juuri ylösnousseen Kristuksen kohtaamisesta ja kristinuskon opetuksien mukaisesta taivaasta/paratiisista.

4. Moraali. Miten voimme tietää, mitä hyvä ja paha, oikea ja väärä, ovat? Mistä tämä moraalinen tietoisuus tulee? En usko ihmisluonnon luontaiseen hyvyyteen, ihmiskunnan historia on liian karua ja raakaa luettavaa - nykyaikaakaan unohtamatta - että voisin pitää ihmistä hyvänä (tai ainakaan pelkästään hyvänä, parhaimmillaan voisin pitää ihmistä hyvä-pahana). Mielestäni Raamatun ja kristinuskon opetus ihmisluonnosta on realistinen ja lisäksi Raamattu sisältää lääkkeen ihmisen pahuuteen, väkivaltaisuuteen, itsekkyyteen ja ahneuteen: evankeliumin.

Tästä pääsenkin seuraavaan argumenttiin:

5. Argumentti kristinuskon ihmistä positiivisesti muuttavasta voimasta. Tiedän, että kristityt eivät ole aina olleet hyviä, vaan peräti pahoja kuluneiden 2000 vuoden aikana. On paljon tekopyhyyttä, itsekkyyttä ja rakkaudettomuuttta. Mutta tiedän myös kolikon toisen puolen, Jumalan hyvän työn ihmisten elämässä, joka evankeliumin kautta muuttuu paremmaksi. Tämä ihana elämän uudistuminen on Jumalan armon osoitus ja mielestäni se on hyvä peruste uskoa Raamatun Jumalaan eikä vain johonkin psykologiseen olettamukseen selityksenä.

Uskontokriitikko voi huomauttaa, että muissakin uskonnoissa ihmisten elämä muuttuu positiivisesti ja esim. Koraani voi muuttaa ihmisen. Tähän voin vastata, että uskon yhden ja saman Jumalan, Tosiolevaisen, vaikuttavan kaikkialla maailmassa ja antavan elämää uudistavan ja pyhittävän valonsa säteitä muissakin uskonnoissa.

[Etsijä]

Uskoni perusteluista, osa 2

6. Kauneus. Mistä johtuu, että ihmisillä on kauneudentaju? Kyseessä voi olla puhdas aivokemiallinen reaktio, mutta on myös mahdollista, että Jumala loi kaiken kauniiksi ajallansa. Luojan kauneus voi näkyä maailmankaikkeudessa, kuin kuiskauksena ikuisuudesta. Tämä on melko vaatimaton argumentti, mutta onpahan lisänä rikka rokassa.

7. Uskonto. Totta on, että uskonnoissa on monenlaista kritisoitavaa ja uskontokritiikki on oikeutettua. Siinä ei ole kuitenkaan kaikki. Mielestäni uskonto, ihmiskunnan uskonnollisuus, viestittää siitä, mitä kirkkoisä Augustinus kirjoitti: "Sinä olet luonut meidät yhteyteesi ja meidän sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa". Eikö ihmisten uskonnollisuus voi olla merkki siitä, että ihmisen sielussa/tietoisuudessa on jumaluuden kokoinen aukko, jonka usko jumaluuteen täyttää? Tästä argumentista voidaan kriittisesti huomauttaa, että se voi vakuuttaa vain sellaisen ihmisen, joka jo valmiiksi uskoo jumaluuteen - eikä se todista tarkasti ottaen juuri Raamatun Jumalan olemassaoloa, voihan vaikka Allah olla se luoja, johon uskominen tyydyttää ihmisen sisimmän. Tähänkin taasen voidaan vastata, että on mahdollista, että kaikissa uskonnoissa on perimmältään kysymys samasta Perimmäisestä Todellisuudesta, Tosiolevaisesta, jota vaan lähestytään eri nimillä ja erilaisilla riiteillä.

8. Historia. Minun mielestäni maailman historiassa on paljon järkeä, jos historia nähdään Jumalan viitekehyksessä, Jumalan ja Hänen vastustajansa Saatanan välisenä suurena taisteluna, jonka pyörteissä valtakuntia nousee ja kaatuu ja historia kulkee täyttymystään kohti - taivasten valtakuntaan. Kriitikko voisi kuitenkin sanoa esimerkiksi, että historia vaikuttaa niin sattumanvaraiselta, että siinä on vaikea nähdä mitään etenevää suunnitelmaa tai punaista lankaa.

9. Profetiat. Raamatussa on monia toteutuneita ennustuksia, profetioita. On melko epätodennäköistä, että pelkkä inhimillinen arvailu tai skenaarioiden laatiminen olisi riittävä selitys Raamatun profetioille (esim. messiasprofetia Jesaja 53 monta sataa vuotta ennen Jeesuksen kärsimyshistoriaa). Kriitikko voi puolestaan huomauttaa, että Raamatussa on myös pieleen menneitä ennustuksia (jotka eivät ainakaan vielä ole käyneet toteen). Eräs kristillinen tulkinta Raamatun profeetallisesta sanasta on, että Israel on ajan kello: juutalaisvaltion uusi perustaminen vuonna 1948 merkitsee viimeisen päivien loppuvaiheen alkamista ja lopputapahtumat, kuten Harmageddonin taistelu ja tuomiopäivä ovat ovella. Tätäkin teoriaa Israelin valtiosta ajan kellona on kuitenkin myös kritisoitu.

10. Henkilökohtainen kokemus. Tämä argumentti linkittää edellä olevia argumenttejani - joista osa varsinkin ei mitenkään nimenomaisesti todista juuri kristinuskon Jumalan olemassaoloa ja toimintaa - erityisesti Raamatun Jumalaan. Olen blogini alussa jo esittänyt kaksi itselleni erityisen merkittävää kokemusta, joissa Raamatun Jumala ilmaisi minulle itsensä ja puhui minulle sisimmässäni. Lisäksi olen kokenut monia rukousvastauksia. Argumentin tehoa lisää sekin tosiasia, että en ole ainoa ihminen, joka tällaisia on kokenut, vaan lukuisa joukko kristittyjä on kokenut itse, kuinka juuri Raamatun Jumala puhuu ja toimii heissä ja heidän kauttaan, ilmaisten todellisuuttaan heille.

Kriitikko voi sanoa, että onhan esim. muslimeillakin omakohtaisia kokemuksia Allahin teoista ja siitä, kuinka Allah ilmaisee heille itseään. Senpä tähden argumentti henkilökohtaisesta kokemuksesta ei kelpaa objektiiviseksi todisteeksi minkään tietyn Jumalan olemassaolosta ja vaikutuksesta, mutta uskovalle itselleen se riittää tarjoten subjektiivisen vakuuttuneisuuden Jumalasta - tai oman uskonnon jumalasta. Lisäksi vastaan kritiikkiin jälleen sillä, että yksi ja sama jumaluus, Korkein Olento, vain eri nimisenä on voinut ja voi vaikuttaa muissakin uskonnoissa kohdaten ihmisiä ja ilmaisten itseään heille.

11. Raamattu Jumalan ilmoituksena. On kehäpäätelmä argumentoida, että Raamattu on Jumalan sana ja totuus, koska Raamattu itse sanoo niin olevan - pyöritään samassa kehässä eikä ulkopuolelta tule informaatiota. Kuka tahansa sitä paitsi voi kirjoittaa kirjan, jossa lukee, että kirja on a) jumaluuden sanaa ja että b) kirja on totuus. Minun argumenttini on toisenlainen: koska Jeesus Kristus on noussut ylös kuolleista ja on nykyäänkin elävä todellisuus, on Raamattu, joka kertoo Jeesuksesta jumalallinen ilmoitus. Jeesus vahvistaa kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Raamatun totuudeksi. Jeesuksen ylösnousemus ja oleminen elävänä todellisuutena, joka voidaan tänäkin päivänä kohdata todistaa Raamatun jumalallisuuden puolesta voimakkaasti.

Kriitikko voi kitkerästi huomauttaa, että Jeesus on kuollut ja kuopattu, tavallinen juutalainen mies eikä Jumala, eikä hän auta ketään, koska kaikki ihmiset kuolevat eikä poikkeuksia ole. Tähän voidaan kuitenkin vastata, että on olemassa hyviä, joskaan ei riidattomia ja aukottomia, argumentteja Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta, kuten esim. että apostolit muuttuivat pääsiäissunnuntain jälkeen dramaattisesti ja saivat ihmeellisen voiman sekä rohkeuden todistaa Jeesuksesta, vaikka he vain pari päivää aiemmin olivat peläten ja uskonsa menettäneinä paenneet (Pietari kielsi edes tuntevansa koko miestä).

12. Rukousvastaukset. Minulla on paljon rukousvastauksia, kun olen rukoillut kristinuskon Jumalaa. Lisäksi on jopa eräitä tutkimusviitteitä siitä, että esirukous sairaiden puolesta on ollut avuksi. Kriitikko voi huomauttaa, että vastaukset voivat olla sattumaa ja että pyydetty asia olisi voinut toteutua ilman rukoilemista. Kaikkiin rukouksiin ei myöskään näytä tulevan vastausta. Argumentti rukousvastauksista onkin kauneus-argumentin tavoin vähäinen rikka lisänä rokassa.

Tässä on nyt 12-osainen kumulatiivinen eli kasautuva argumenttini kristinuskon Jumalan ja Raamatun puolesta ja itselleni se on tarpeeksi vakuuttava tunnustautuakseni kristilliseksi teistiksi ja hylätäkseni ateismin - en kuitenkaan pidä kumulatiivista argumenttiani aukottona, kaikki älylliset olennot väistämättä vakuuttavana todisteluna, jota vastaan ei voitaisi esittää kritiikkiä. Mutta itse teen uskon hypyn luottaen ja toivoen pitävän perustan ottavan minut vastaan, "vaikka katselen kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin".

[SamuelQ]

Kirjoitit asiaa, etenkin mitä tulee henkilökohtaisen uskon perusteluun. Muutamista pointeista minulla on kommentoitavaa, palaan asiaan myöhemmin kun olen taas koneella.

[SamuelQ]

Sinällään en kritisoi, koska sisällytit perusteluihisi että se koski vain omaa henkilökohtaista uskoani. Haluan vain esittää omat näkemykseni joistakin perusteluistasi.

4. Moraali. Miten voimme tietää, mitä hyvä ja paha, oikea ja väärä, ovat? Mistä tämä moraalinen tietoisuus tulee? En usko ihmisluonnon luontaiseen hyvyyteen, ihmiskunnan historia on liian karua ja raakaa luettavaa - nykyaikaakaan unohtamatta - että voisin pitää ihmistä hyvänä (tai ainakaan pelkästään hyvänä, parhaimmillaan voisin pitää ihmistä hyvä-pahana). Mielestäni Raamatun ja kristinuskon opetus ihmisluonnosta on realistinen ja lisäksi Raamattu sisältää lääkkeen ihmisen pahuuteen, väkivaltaisuuteen, itsekkyyteen ja ahneuteen: evankeliumin.

Minusta mitään konkreettista hyvyyttä tai pahuutta ei ole olemassa, eikä kenelläkään ole luonnostaan oikean ja väärän tajua. Perusjutut kuten "älä tapa" (tarkoittaen yleensä älä tapa omaan lajiin/perheeseen/laumaan kuuluvaa) ovat osin vaistomaista laumakäyttäytymistä ja osin yhteisön sanelemia. Vähänkin monimutkaisempiin juttuihin mennessä hämärtyy aivan täysin että mikä on väärin ja mikä oikein.
Monia täysin laillisia asioita voisi hyvällä syyllä pitää pahoina, esimerkkinä sellaisten kulutustuotteiden ostaminen joiden tuotanto aiheuttaa kärsimystä ja/tai ympäristövahinkoja. Ja sitten taasen monien laittomien tekojen vääryys on hyvin kyseenalaista, esimerkiksi musiikin laiton lataaminen tai tiettyjen "huumeiden" käyttäminen.

Edelleen raamatulla on perusteltu hyvin omituisia syntikäsityksiä joilla ei monesti tunnu olleen mitään tekemistä terveen järjen kanssa, mutta kaikki hyvät opetukset ("älä tapa", "älä varasta") ovat itsestäänselvyyksiä muutenkin. Eli sikäli en näe että raamattu olisi lääke mihinkään pahuuteen. On sillä varmasti ollut hyviäkin vaikutuksia, mutta siinä mielessä ajateltuna se on vain inspiroiva teos, verrattavissa muihin kirjoihin, näytelmiin ja elokuviin joista ihmiset saavat eväitä oman moraalinsa rakentamiseksi.

5. Argumentti kristinuskon ihmistä positiivisesti muuttavasta voimasta. Tiedän, että kristityt eivät ole aina olleet hyviä, vaan peräti pahoja kuluneiden 2000 vuoden aikana. On paljon tekopyhyyttä, itsekkyyttä ja rakkaudettomuuttta. Mutta tiedän myös kolikon toisen puolen, Jumalan hyvän työn ihmisten elämässä, joka evankeliumin kautta muuttuu paremmaksi. Tämä ihana elämän uudistuminen on Jumalan armon osoitus ja mielestäni se on hyvä peruste uskoa Raamatun Jumalaan eikä vain johonkin psykologiseen olettamukseen selityksenä.

Uskontokriitikko voi huomauttaa, että muissakin uskonnoissa ihmisten elämä muuttuu positiivisesti ja esim. Koraani voi muuttaa ihmisen. Tähän voin vastata, että uskon yhden ja saman Jumalan, Tosiolevaisen, vaikuttavan kaikkialla maailmassa ja antavan elämää uudistavan ja pyhittävän valonsa säteitä muissakin uskonnoissa.

Juuri niin ajattelin huomauttaa. Itsekin tosin pidän suuresti todennäköisenä sitä mahdollisuutta, että kaikki uskonnot pulppuavat samasta lähteestä, oli se sitten jokin jumaluus tai ihmisen luontainen taipumus uskomiseen. En kuitenkaan pidä todennäköisenä että yhdenkään puolesta löytyy sellaisia todisteita jotka kohottaisivat sen muita uskottavammaksi, muuten kuin yksilön silmissä. Mutta oman varmuuden pitäisikin olla kaikki mitä yksilö tarvitsee.

6. Kauneus. Mistä johtuu, että ihmisillä on kauneudentaju? Kyseessä voi olla puhdas aivokemiallinen reaktio, mutta on myös mahdollista, että Jumala loi kaiken kauniiksi ajallansa. Luojan kauneus voi näkyä maailmankaikkeudessa, kuin kuiskauksena ikuisuudesta. Tämä on melko vaatimaton argumentti, mutta onpahan lisänä rikka rokassa.

Tämä on yhtä subjektiivista kuin moraalikäsityskin. Olen huomannut oman kauneuskäsitykseni poikkeavan huomattavasti siitä mitä muut ihmiset ja media sanovat olevan kaunista, ei vain ihmisten vaan kaiken muunkin kohdalla.
Esimerkkinä ihmisvauvat, joita kaikki tuntuvat pitävän suunnilleen maailman kauneimpina olentoina. Oma näkemykseni on täydellisen päinvastainen. (en vihaa vauvoja, mutta tuo on paras esimerkki minkä tiedän koska ero näkemysten välillä on niin suuri.)

Eli kauneutta tai rumuutta ei ole olemassa, on vain ihmisten mielipiteitä siitä mikä on kaunista tai rumaa.

8. Historia. Minun mielestäni maailman historiassa on paljon järkeä, jos historia nähdään Jumalan viitekehyksessä, Jumalan ja Hänen vastustajansa Saatanan välisenä suurena taisteluna, jonka pyörteissä valtakuntia nousee ja kaatuu ja historia kulkee täyttymystään kohti - taivasten valtakuntaan. Kriitikko voisi kuitenkin sanoa esimerkiksi, että historia vaikuttaa niin sattumanvaraiselta, että siinä on vaikea nähdä mitään etenevää suunnitelmaa tai punaista lankaa.

Kuka milloinkin on ollut Jumalan puolella? Kristinuskoa levittävät tahot? En pysty näkemään historiaa tuossa valossa, mutta toisaalta ajattelen kaikkea Kaaoksen ja Järjestyksen välisenä taisteluna, mikä lienee kuitenkin yhtä mustavalkoista.
Mutta sotia on ollut aina, eikä ikinä hyvän asian puolesta. Ihmisiä kuolee joka tapauksessa.

Senpä tähden argumentti henkilökohtaisesta kokemuksesta ei kelpaa objektiiviseksi todisteeksi minkään tietyn Jumalan olemassaolosta ja vaikutuksesta, mutta uskovalle itselleen se riittää tarjoten subjektiivisen vakuuttuneisuuden Jumalasta - tai oman uskonnon jumalasta.

Tästä olen täydellisen samaa mieltä, ja tuota pointtia ei voi tähdentää tarpeeksi, kun tuntuu että useimmat ihmiset eivät ole ikinä tulleet ajatelleeksikaan sitä mahdollisuutta että heidän totuutensa ei päde kaikkiin muihin ihmisiin.

Olet kiinnostava henkilö, Etsijä. Ajattelet paljon ja kriittisesti, mutta annat myös uskolle tilaa. Se on hyvä tasapaino jonka saavuttaminen on monille ongelma, kallistutaan ihan liikaa jompaan kumpaan suuntaan. Itsekin horjahtelen puolelta toiselle kuin humalainen kaltevalla katolla.

[Etsijä]

Toki ymmärrän sinunkin katsantokantasi, Samuel, ei siinä mitään  

Tosiaan itselläni on ollut erilaisia vaiheita mitä tulee maailmankatsomukseen ja uskonnolliseen ajatteluuni, jyrkästä kristillisestä fundamentalismista liberaaliteologisen välivaiheen kautta yhtä ankaraan ateistiseen fundamentalismiin, jonka puitteissa mikä tahansa kaukaakin haettu naturalistinen selitys kelpasi, kunhan vaan sain suljettua varsinkin kristinuskon Jumalan ulos. Ei ole ollut ollenkaan helppoa koettaa päästä tasapainotilaan, jossa voisi säilyä sekä kriittinen ajattelu että tila kristilliselle uskolle. Minua on auttanut kuuluisan uskonnonfilosofin John Hickin ajattelu, joka on antanut minulle suvaistevaisuutta ja ymmärtämystä sekä teistejä että ateisteja kohtaan. Eli juuri se, että todellisuus ja meidän kokemuksemme todellisuudesta on hämärä, monimielinen: joiltain osin nykyinen kokemusmaailmamme näyttää tukevan uskonnollista uskoa ja joiltain osin olevan sen kanssa ristiriidassa. Niinpä voin vain itseäni vakuuttaa omilla uskonnollisilla kokemuksillani, ne ovat subjektiivisia todisteita itselleni, ei mitään yleispäteviä, objektiivisia todisteita. Toinen asia on kokemus ja toinen asia on kokemuksesta tehty tulkinta. Tiedostan sen, että kokemuksilleni antamani tulkinta voi olla virheellinen. Voin tulkita oman elämänkulkuni jumalallisena johdatuksena tai sitten sarjana onnekkaita ja välillä epäonnekkaita sattumia, mutta en voi tietämällä tietää kumpi tulkinta on totuus.

[Etsijä]

Katselin kolmen jälkeen TV1:llä ohjelman Kohtaamisia Jeesuksen kanssa. Tuli ihan kateellinen olo kun eräillä noista kristityillä Jeesus ja Pyhä Henki on voimallisesti heidän elämässään läsnä ja antaa aivan konkreettisia neuvoja jopa liikeasioissa ja neuvot ovat olleet hyviä (eräs mies sanoikin, että Jeesus on yrittäjän, puusepän, poika). Oma uskonelämäni on noihin verrattuna aika kuivaa, vaikka toki olen saanut aika usein vastauksia rukouksiini.

[paiva]

Keskustelin vuosia sitten yhden yliopistossa opettavan fyysikon kanssa. Hän sanoi omana kokemuksenaan, että mitä enemmän hän on tutkinut fysiikan lainalaisuuksia ja energiaa eri muodoissaan, sitä vakuuttuneemmaksi hän on tullut uskossaan. Tiede ja maailmankaikkeus todistavat kiistatta Jumalasta.
Hänen kokemuksensa oli, että huipputiedemiehet ovat usein tunnustavia kristittyjä. Suuri, kaikkitietävä Jumala pitää huolen pienestä ihmisestä.

[Etsijä]

Keskustelin vuosia sitten yhden yliopistossa opettavan fyysikon kanssa. Hän sanoi omana kokemuksenaan, että mitä enemmän hän on tutkinut fysiikan lainalaisuuksia ja energiaa eri muodoissaan, sitä vakuuttuneemmaksi hän on tullut uskossaan. Tiede ja maailmankaikkeus todistavat kiistatta Jumalasta.
Hänen kokemuksensa oli, että huipputiedemiehet ovat usein tunnustavia kristittyjä. Suuri, kaikkitietävä Jumala pitää huolen pienestä ihmisestä.

Näin minäkin olen ymmärtänyt, luonto kertoo suuresta Luojastaan ja kyllä tiedemiesten joukossa on tosiaan kristittyjä. Ei tiede ole este jumalauskolle, vaikka toki osa tiedemiehistä onkin ateisteja ja olen ymmärtänyt, että esim. Richard Dawkinsille evoluutioteoria on peruste sille, että hän kiistää luojajumalan olemassaolon.

[Etsijä]

Löysin artikkelin, jonka mukaan olemme kymmenen vuoden sisällä evankelikaalisen kristillisyyden romahtamisen partaalla (Amerikassa ilmeisesti nimenomaan). Tämä murtuminen seuraa valtavirran protestanttisuuden rappeutumista ja se tulee perustavanlaatuisesti muuttamaan uskonnollisen ja kulttuurisen ympäristön lännessä. Kirkkokuntia kutistuu ja jopa katoaa. Raunioista voi nousta kuitenkin uutta kasvua ja elinvoimaa.

http://www.csmonitor.com/Commentary/Opinion/2009/0310/p09s01-coop.html

[Etsijä]

Katsoin YLE Teemalta dokumentin ilmastomuutoksesta ja ilmastoskeptikoiden vastaväitteistä. Olen itsekin ollut ilmastoskeptikko, mutta tässä dokumentissa oli sellaista minulle uutta tietoa, että luovun nyt ilmastoskeptisyydestä, ja hyväksyn sen tutkijoiden ylivoimaisen enemmistön johtopäätöksen, että ilmasto lämpenee, lämpeneminen (ilmaston lämpeneminen 1970-luvulta nykypäivään asti) johtuu ihmisten toiminnasta eikä Aurinko selitä tätä viimeisten vuosikymmenien lämpenemistä, vaikka ilmeisesti aikaisempina aikoina Auringolla ja ilmaston muutoksilla olikin yhteys (kuten ns. pikku jääkausi). Myös ns. lätkämailikaavio ilmaston lämpenemisestä kohti tätä päivää on pätevä ja useilla muillakin tutkimusmenetelmillä saadaan tuloksena samankaltainen lätkämailakaavio.

[ekho]

Löysin artikkelin, jonka mukaan olemme kymmenen vuoden sisällä evankelikaalisen kristillisyyden romahtamisen partaalla (Amerikassa ilmeisesti nimenomaan). Tämä murtuminen seuraa valtavirran protestanttisuuden rappeutumista ja se tulee perustavanlaatuisesti muuttamaan uskonnollisen ja kulttuurisen ympäristön lännessä. Kirkkokuntia kutistuu ja jopa katoaa. Raunioista voi nousta kuitenkin uutta kasvua ja elinvoimaa.

http://www.csmonitor.com/Commentary/Opinion/2009/0310/p09s01-coop.html

Kävin lukemassa. Artikkeli on hyvin samoilla linjoilla kuin mitä olen toistakymmentä vuotta mielestäni nähnyt tapahtumien suunnaksi. En ole yllättynyt johtopäätöksistä.

Suomessa on odotettavissa samantapainen kehitys.

[Outi]

Ja kellään haluja tiivistää jutun pääkohtia meille englantivammaisille?

Outi

[Etsijä]

Yritetään jos jaksan ja ehdin, artikkelin laajuus on kolme sivua 

[Outi]

Ok. Jos saat sieltä edes lyhkäisesti suuntaviivoja vedeltyä, niin voi sitten yrittää lukea ite loput, kun tietää suurin piirtein, mistä puhutaan ja kysyä sitten tarpeellista lisäapua. Ihan sokkona en lähe noin pitkää juttua lukemaan, mutta kuulostaa kiinnostavalta.

Outi