Kynttilänpäivä

[Pentti Tepsa]

Kynttilänpäivä
Kynttilänpäivän tektstit ja virret löytyvät tästä linkistä klikkaamalla

Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli
Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen
yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä
ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.  Hengen johdatuksesta hän
tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne
tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen
käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
 -- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu
koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on
pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on
miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset."  (Luuk. 2:25-35)

Kynttilänpäivä tuntuu pyhäpäivän nimenä hyvältä. Tänä näyttöpäätteiden,
loisteputkien ja ledien aikana kynttilä kuulostaa juuri oikealla tavalla
vanhanaikaiselta. Hiljaisuuden ja hitauden viljelyn näkökulmasta se on jo
itsessään rauhoittava huokaus. Kynttilässä on läsnä lämpö ja valo.
Kyntilän liekki on elävä, tyyneyttä vaativa ja sitä ympärilleen levittävä.

Kynttilänpäivänä evankeliumi kutsuu meidät temppeliin, jossa vanha
Simeon kohtaa Jeesus –lapsen vanhempineen. Hurskaan vanhuksen
rukous ja odotus temppelissä on täyttynyt. Simeonin lyhyt kiitosvirsi on
Uuden testamentin kauneimpia runoja vanhuudesta ja kuolemasta: ”
Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi”. Oikeanlainen rukous ja
odotus voi valaista sisimpämme niin, että saamme lähteä rauhassa.
Tämän maailman levottomuus ja kyltymättömyys ei sellaista rauhaa voi antaa.

Vanhan Simeonin esimerkkiä noudattaen meidänkin on hyvä etsiä
”temppelissä odottamisen” paikkoja. Rukoushiljaisuus ja kolmiyhteisen
Jumalan läsnäolo avaa ne toivon näköalat, joiden äärellä tunnistamme
Jumalan suunnitelman.

Pastori Pentti Tepsa

[kirkkaus]

Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin Minua puhuttelee eniten tämä paikka.Kun Henki johdatti, hän ei tullut liian aikaisin eikä liian myöhään vaan oikeaan aikaan. Ja kun Henki johdatti, niin hän tuli myös oikeaan paikkaan, ei vahingossa naapurikaupunkiin.
Tulee turvallinen olo, kun tietää, että Pyhä Henki voi meitä ohjata ja kuljettaa, ei tarvi pelätä.Taivaan Isällä on minunkin elämä hallinnassa

[Pentti Tepsa]

Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin Minua puhuttelee eniten tämä paikka.Kun Henki johdatti, hän ei tullut liian aikaisin eikä liian myöhään vaan oikeaan aikaan. Ja kun Henki johdatti, niin hän tuli myös oikeaan paikkaan, ei vahingossa naapurikaupunkiin.
Tulee turvallinen olo, kun tietää, että Pyhä Henki voi meitä ohjata ja kuljettaa, ei tarvi pelätä.Taivaan Isällä on minunkin elämä hallinnassa

Niin muuten minuakin puhutteli. Saarnassakin oli ihan pakko kertoa tuosta yhteisestä kristittyjen kokemuksesta.
Kerrankin matkasin Rovaniemeltä Ouluun ja tapasin kaupungilla sen henkilön, joka pitikin tavata. Tiesin hänestä
erään ystäväni kertoman perusteella, mutta en ulkonäköä enkä paikkaa, missä tavata. Kumpikaan ei pitänyt
edes outona tuota tapaamista, vaan asiat hoituivat. Ei sillä tavalla tietenkään voi tehtäviään suunnitella, mutta
on hyvä tietää, että Pyhä Henki johdattaa, kun kuljemme rukoillen. Ü pt

[ekho]

Minua on tässä kohdassa puhutellut aina ajatus siitä, mitä Simeon näki.

hän otti lapsen
käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
 -- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut

Simeon näki saman mitä muutkin. Pikkulapsen, jota vanhemmat toivat temppeliin. Varmasti hyvin tavanomainen näky.

Simeon näki kuitenkin jotain muutakin: Pyhässä Hengessä hän näki, että tämä pikkulapsi ei ollut vain pikkulapsi, vaan maailman kaikkien kansojen Vapahtaja.


Mitä me näemme Jeesuksessa? Moraalin ja etiikan opettajan? Historian hahmon? Vapahtajan?

[Eero-80]

Luukkaan evankeliumin kohta 2:28-32 tuo kirkkaasti mieleeni Paavalin tekstin kohdassa 1. Kor. 2: 12: "Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille." Näistä jakeista voi ammentaa rohkeutta jokainen, jolle Kristuksen työ on kirkastunut ja avautunut. Sanomaa rististä ei ihminen ota luonnostaan vastaan, vaan sanoman tajuaminen ja vastaanottaminen on jo merkki Pyhän Hengen työstä. Näin voidaan päätellä 1. Kor. 2. luvun kokonaisuudesta ja 1. luvun jakeista 18-31. Ehkä voidaan ajatella, että jo synnintunto ja jano Kristuksen puoleen ovat Pyhän Hengen vaikutusta.

Samaan asiaan viittaa 1. Kor. 1:30: "Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi." Tässä jakeessa pysähdyttää myös pyhityksen mainitseminen. Olen koettanut etsiä muitakin jakeita, joissa Kristus kuvataan uskovan pyhityksenä, mutta tämä taitaa olla ainut näin kirjaimellinen maininta. Tokihan pyhityksen voi päätellä asian luonteesta, eli uskon vanhurskauden täydellisestä ja kokonaisvaltaisesta luonteesta.

Asiaa valaisee heprealaiskirjeen kuvaus Kristuksen kertakaikkisesta uhrista. Pyhitykseen viitannee myös Paavalin kuvaus siitä, kuinka mikään ei voi erottaa meitä Kristuksesta. Samansuuntainen ajatus voidaan nähdä Paavalin käyttämistä ilmaisuista: "jos Kristus on teissä", "olette pukeneet Kristuksen yllenne, "en enää elä minä, vaan Kristus minussa" ja "elää Jumalalle Kristuksessa". Pietarin kirjeissä Kristukseen uskovan pyhityksenä viittaa erityisesti 2. Piet 1: 3-11. Heti 3. jakeessa mainitaan: "Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon."

[Outi]

Ehkä voidaan ajatella, että jo synnintunto ja jano Kristuksen puoleen ovat Pyhän Hengen vaikutusta.

Varmasti näin! Ei kai syntiinlankeemuksessa turmeltunut ihminen luonnostaan pyri mihinkään hyvään, taitaa Lutherkin selittää. Ajattelen, että lankeemuksessa Jumalan kuva meissä meni rikki. Sirpaleet jäivät kuitenkin meihin. Pyhä Henki on oikealla taajuudella soiva sävel, joka saa nuo sirpaleet meissä resonoimaan, värähtelemään ja soimaan niin, että tunnistamme ne ennemmin tai myöhemmin juuri siksi oikeaksi, puhtaaksi ja alkuperäiseksi ääneksi. Sitä kautta liitymme yhteen, yhteiseen ylistysvirteen Jumalalle, jollain tavoin jo täällä ajassa, mutta erityisesti kerran taivaassa.

Outi

[Teukka]

Upea vertaus

[Pentti Tepsa]

Ehkä voidaan ajatella, että jo synnintunto ja jano Kristuksen puoleen ovat Pyhän Hengen vaikutusta.

Varmasti näin! Ei kai syntiinlankeemuksessa turmeltunut ihminen luonnostaan pyri mihinkään hyvään, taitaa Lutherkin selittää. Ajattelen, että lankeemuksessa Jumalan kuva meissä meni rikki. Sirpaleet jäivät kuitenkin meihin. Pyhä Henki on oikealla taajuudella soiva sävel, joka saa nuo sirpaleet meissä resonoimaan, värähtelemään ja soimaan niin, että tunnistamme ne ennemmin tai myöhemmin juuri siksi oikeaksi, puhtaaksi ja alkuperäiseksi ääneksi. Sitä kautta liitymme yhteen, yhteiseen ylistysvirteen Jumalalle, jollain tavoin jo täällä ajassa, mutta erityisesti kerran taivaassa.

Outi

Upea vertaus Outilta Pyhän Hengen työstä, kuten Teukkakin kommentoi. Tulee mieleen Tolkienin kaunis teksti
Silmarillionin saagan alusta. Tolkienia muuten kannattaa tulkita kristillisenä kirjailijana, hän oli C.S. Lewisin ystävä.

Myös kiinnostuminen uskonasioista ja synnintunto on todella Pyhän Hengen työtä meissä.
Pyhä Henki on persoona eikä kasvoton voima, Hänestä sanotaan "Hän", ja Raamatussa Häntä
rukoillaan kuten rukoillaan jumalanpalveluksessakin. Messun ehtoollisosan tärkeimpiä osia on epikleesi
Pyhän Hengen avuksi huutaminen: "Rukouksen epikleesiosassa seurakunta rukoilee,
että Jumala uudistaisi ja täyttäisi seurakunnan Pyhällä Hengellä.
Katumus, usko ja kiitos ovat Pyhän Hengen työtä ihmisessä."
Jumalanpalveluksen opas:http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/opas2/messu.html

Terveisin
Pentti

[vaivaisukko]

Tulee mieleen Tolkienin kaunis teksti Silmarillionin saagan alusta. Tolkienia muuten kannattaa tulkita kristillisenä kirjailijana, hän oli C.S. Lewisin ystävä.

Tulkita voi vaikka mitä hengellisesti ja siitä voikin aueta paljon mielenkiintoista. Sinänsä vaikka Tolkien oli Lewisin ystävä, hän ei jakanut tämän uskonkäsitystä vaan oli ateisti. Eli ymmärrämmekö Tolkienin tekstien kristilliset tulkintamahdollisuudet Jumalan vaikutukseksi vai miksi? Kyllähän Jumala voi käyttää työssään, mitä haluaa.

Tämä ei kylläkään paljoa liity kynttilänpäivään, rupesinpahan vain pohtimaan.

[dde]

Tolkienia muuten kannattaa tulkita kristillisenä kirjailijana, hän oli C.S. Lewisin ystävä.

Näin irrallaan tää kuulosti aika hauskalta  Niinku C.S. Lewis ois niin kristillinen, että pelkkä ystävyys häneen tekee kristilliseksi. No joo, mutta tajusin kyllä tarkotuksen!

Tulkita voi vaikka mitä hengellisesti ja siitä voikin aueta paljon mielenkiintoista. Sinänsä vaikka Tolkien oli Lewisin ystävä, hän ei jakanut tämän uskonkäsitystä vaan oli ateisti.

Minun muistaakseni taas oli toistepäin; Tolkien oli harras katolilainen ja Lewis ateisti - kunnes pääty kristityksi. Oon joskus lukenu molempien elämänkerrat. Ilmeisesti heidän keskinäisellä ajatustenvaihdolla oli paljon vaikutusta Lewisin vakaumuksen "vaihtumiseen". Siitä esimerkiksi kaunis Mythopeia-runo Tolkienilta Lewisille (ehkä löytyy netistäkin jostain). Runossa Tolkien puolustaa myyttejä ja ihmisen luomia tarinoita, sillä ne ovat osoitus ihmisen yhteydestä Jumalaan, joka on luoja. 

[vaivaisukko]

Minun muistaakseni taas oli toistepäin; Tolkien oli harras katolilainen ja Lewis ateisti - kunnes pääty kristityksi. Oon joskus lukenu molempien elämänkerrat.

Hassua. Minäkin olen lukenut kummankin elämäkerran ja muistelen toisin. Sivullisia suosittelen luottamaan mieluummin nuoren neidin kuin vanhan ukon muistiin.

[dde]

Tästä löytyy se runo  http://home.ccil.org/~cowan/mythopoeia.html Minusta se on kaunis, vaikka en ymmärrä kaikkea.

[Teukka]

Hyvä oli runo

Tolkienin vakaumuksesta en tiedä, vaikkakin tuon runon perusteella mies näytti olevan Jumalaan uskova, mutta sen minäki tiedän, että C.S.Lewis kylläkin oli ateisti ja tuli sitten uskoon. Joka tapauksessa Jumala voi käyttää vaikka ateistiakin työvälineenään Todettakoon aasinsiltana varsinaiseen aiheeseen, että suurimassa pimeydessähän se valo eniten loistaa

[Pentti Tepsa]

Tulee mieleen Tolkienin kaunis teksti Silmarillionin saagan alusta. Tolkienia muuten kannattaa tulkita kristillisenä kirjailijana, hän oli C.S. Lewisin ystävä.

Tulkita voi vaikka mitä hengellisesti ja siitä voikin aueta paljon mielenkiintoista. Sinänsä vaikka Tolkien oli Lewisin ystävä, hän ei jakanut tämän uskonkäsitystä vaan oli ateisti. Eli ymmärrämmekö Tolkienin tekstien kristilliset tulkintamahdollisuudet Jumalan vaikutukseksi vai miksi? Kyllähän Jumala voi käyttää työssään, mitä haluaa.

Tämä ei kylläkään paljoa liity kynttilänpäivään, rupesinpahan vain pohtimaan.

Kyllä Tolkien oli kristitty. Muistin sen jo C. S. Lewisin omista tiedonannoista.
Aikanaan havahduin juuri sen takia tulkitsemaan Tolkienia kristillisesti.

Tarkistin asian Wikipediasta, joka selittää: "Saatuaan professuurinsa Oxfordissa
Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka
kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis,
keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut
tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde,
joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli
aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon,
osin Tolkienin vaikutuksesta.
Tosin Tolkienin harmiksi Lewisistä ei tullut katolilaista vaan anglikaani."
Ks. linkki:http://fi.wikipedia.org/wiki/J._R._R._Tolkien#Yliopistoura
Terveisin
Pentti