Outoja kysymyksiä ja hienoja vastauksia 3

[ekho]

Miksi auringossa tapahtuu tällaista? Mikseivät vetyatomiraukat voi elää rauhallisessa rinnakkaiselossa keskenään?

Meillä olisi kovin kylmä täällä muuten.

Näin on Jumala hyväksi nähnyt. Jotkut katsovat, että meidänkin raaka-aineemme olisi valmistettu tällaisissa tähtiräjähdyksissä.

[Isin tyttö]

Miksi kirahveilla on niin pitkä kaula? Eikö lyhyempikin välttäisi? Tiedän, että lehtien syöminen yläoksilta on pääsyy, mutta onhan niitä lehtiä paljon alempanakin

[Mco]

Miksi kirahveilla on niin pitkä kaula? Eikö lyhyempikin välttäisi? Tiedän, että lehtien syöminen yläoksilta on pääsyy, mutta onhan niitä lehtiä paljon alempanakin

Niitä lyhytkaulaisia lehtien syöjiäkin on enemmän.

[Aki-Matti]

Yläoksien lehdet on myös parempia. Sitäpaitsi, ne on niin pitkäkaulaisia koska Jumala näki, että niin oli hyvä.

[Outi]

Yläoksien lehdet on myös parempia. Sitäpaitsi, ne on niin pitkäkaulaisia koska Jumala näki, että niin oli hyvä.

Mistä tullaankin siihen, että luotiinko ne alun perinkin noin pitkäkaulaisiksi, vai onko lukion biologian kirja oikeassa kertoessaan siitä, että evoluutio toimii ja lyhytkaulaisemmat ovat kuihtuneet pois, kun pitkäkaulaisia on suosittu?

Outi

[Aki-Matti]

Niin, ja sitten voidaankin vaihtaa jo toiseen ketjuun.

[Mamselli]

Mikä on glad-sanasta komparatiivi?

[Jompe]

Glad-sanan komparatiivi on gladare.
Jos siis tarkoitat ruotsinkielistä glad-sanaa (suomeksi iloinen).

[västäräkki]

Glad-sanan komparatiivi on gladare.
Jos siis tarkoitat ruotsinkielistä glad-sanaa (suomeksi iloinen).

Gladare voisi olla myös italialainen -are-verbi, mutta eipä ole

[Mamselli]

Glad-sanan komparatiivi on gladare.
Jos siis tarkoitat ruotsinkielistä glad-sanaa (suomeksi iloinen).

Niin kai se sitten on. Muistelin vaan, jos se olis kuulunu näihin epäsäännöllisiin. Tackar!

[Outi]

Glad-sanan komparatiivi on gladare.
Jos siis tarkoitat ruotsinkielistä glad-sanaa (suomeksi iloinen).

Niin kai se sitten on. Muistelin vaan, jos se olis kuulunu näihin epäsäännöllisiin. Tackar!

Joo, se ei kuulu epäsäännöllisiin. (Suomen kielessä ei tunnu muuta olevankaan kuin epäsäännöllisyyttä. Luin tuossa ilokseni kaikenlaista nippelitietoa ja totesin, että kyllä täytyy hattua nostaa maahanmuuttajille, jotka ikinä oppivat toimimaan tällä kielellä... Sanavartalotkin vaihtavat muotoaan tilanteen mukaan yhtä joustavasti kuin Barbababat. Millä logiikalla vieraskielisen pitäisi ymmärtää, että on sininen ja sinisempi, mutta hidas ja hitaampi, ja pitkä ja pidempi?)

Outi

[Outi]

Ja ylläolevaan viittaan vielä, että äidinkielen oppikirjoissa väitetään, että komparatiivi muodostetaan laittamalla sanaan pääte -mpi. Siltähän se suomalaiselle näyttää ja täydestä menee. Mutta vaatii kyllä fakiirin taitoja oppia käyttämään tätä kieltä oikein, jos muualta tulee. Saksastakin selviää, kun viitsii opetella ne miljoona sääntöä poikkeuksineen sekä sanojen suvut ja luvut (motivaatio loppui jossain kohti lukiota...). Suomen kieleen on huono esittää sääntöjä, kun ne eivät ratkaise itse ongelmaa, eli tuota sanavartalon muuttumista.


Päivän kysymyksenä on taas luonnontieteitä... Useimmitenhan mie ihmettelen niitä. Onko käärmeellä selkäranka? Onko sillä monesta nikamasta taipuva tukiranka, jonka kanssa se matelee? Selittäkää minulle yksinkertaisesti selkärankaisen ja selkärangattoman ero. (Kirjojen mukaan kyllä ihminenkin on selkärankainen, mutta ajoittain se on kovin heikosti havaittavissa... )

Outi

[ekho]

Ja ylläolevaan viittaan vielä, että äidinkielen oppikirjoissa väitetään, että komparatiivi muodostetaan laittamalla sanaan pääte -mpi. Siltähän se suomalaiselle näyttää ja täydestä menee.

hyvä, hyvempi, hyvästi

(joskus kouluaikoina todettiin, että sairas-adjektiivin vertailumuodot menevät
sairas, sairaampi, kuollut)

Päivän kysymyksenä on taas luonnontieteitä... Useimmitenhan mie ihmettelen niitä. Onko käärmeellä selkäranka? Onko sillä monesta nikamasta taipuva tukiranka, jonka kanssa se matelee? Selittäkää minulle yksinkertaisesti selkärankaisen ja selkärangattoman ero. (Kirjojen mukaan kyllä ihminenkin on selkärankainen, mutta ajoittain se on kovin heikosti havaittavissa... )

Käärmeet luokitellaan selkärankaisiin, mikä antaisi ymmärtää, että käärmeellä on selkäranka.

Selkärangaton poikkeaa selkärankaisesta siten, että selkärangattomalla ei ole selkärankaa.   

Wikipediasta valikoituja lainauksia:

Selkärankaisille ominaista on selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä  suojaava jaokkeinen selkäranka  sekä verrattaen hyvin kehittyneet aivot, jotka ovat pääkopan suojassa.

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan  kuuluva pääjakso. Selkäjänteiset määritellään organismeiksi, joilla on selkäjänne ainakin jossain niiden kehityksen vaiheessa.

Selkäjänteisten kolme pääryhmää (alajaksoa) ovat vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset. Esimerkiksi ihminen ja kaikki muut nisäkkäät ovat selkärankaisia ja siis selkäjänteisiä.

Tiede tuntee nykyään noin 40 000 selkärankaislajia. Kehittyneen hermoston ja tukielimistön ansiosta lajit ovat onnistuneet sopeutumaan niin vesi- kuin maaelämäänkin. Osa lajeista on myös lentokykyisiä. Tästä huolimatta selkärankaiset edustavat vain pientä osaa kaikista eläinlajeista (2–3 %). Loput lajeista on selkärangattomia, joihin kuuluu kirjavajoukko eliöitä: matoja, hyönteisiä, hämähäkkejä ja nilviäisiä. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, ettei niillä ole lainkaan selkärankaa. Selkärankaisiin verrattuna selkärangattomat ovat yleensä varsin pienikokoisia, vain joitain senttimetrejä pitkiä.

[outolumo]

Miksi auringossa tapahtuu tällaista? Mikseivät vetyatomiraukat voi elää rauhallisessa rinnakkaiselossa keskenään?

Parisuhteellisuusteorian mukaan painovoima vetää niitä lähemmäs toisiaan, kunnes ne suuren juhlinnan ja paukkeen saattelemina pariutuvat ja parin välivaiheen jälkeen muodostavat perheen, jota kutsutaan heliumiksi.

[outolumo]

Mie olen harrastanut täällä vain yhtä ainutta vitsiä, eli leikin tuolla gerbiilien juoksutusaitauksella ja pohdin, miten saa tehtyä minkäänlaista kaavaa siitä, miten lasketaan kuudesta palasta koostuvan aitauksen maksimipinta-ala.

Täällä taisi jo tulla kerrotuksi vitsi kolmesta maksimipinta-alan laskijasta. Käyttäen hyväksi tietoa, että pinta-ala suutenee lähestyttäessä ympyrää, voidaan päätellä, että maksimaalinen pinta-ala saavutetaan, kun aitauksen muoto on mahdollisimman lähellä ympyrää.

Oletetaan, että palat ovat yhtä pitkiä. Maksimaalinen pinta-ala saavutetaan siis täydellisen kuusikulmion muotoisessa aitauksessa.

Olkoon palan pituus a. Täyssymmetrinen heksagoni muodostuu 6 täsyssymmetrisestä kolmiosta, toisin sanoen kolmiosta, joiden jokaisen sivun pituus on (tässä tapauksessa) a ja jokainen kulma 60 astetta.

Kolmion ala voidaan laskea kaavasta A = 1/2 *a*b * sin(kulma), missä a ja b ovat kulman viereisten sivujen pituudet. (Tämä kaava on muuten toinen muoto kaavasta kanta*korkeus / 2). Tässä tapauksessa siis:

A_kolmio = 1/2 * a*a * sin (60).

Kun lisäksi tiedetään, että sin (60) = 1/2 * sqrt(3) (puolet 3:n neliöjuuresta) voidaan yhden kolmion pinta-alan kaava esittää muodossa:

A_kolmio = a*a*sqrt(3) /4.

Koko aitauksen maksimipinta-ala on kuuden tällaisen kolmion pinta-alojen summa, eli

A_aitaus= 6 /4 * a*a * sqrt(3) = 3/2 * sqrt (3) * a^2

Eli pyöristettynä:

A_aitaus = 2,6 * a^2.

On huomattava, että tässä a on nimenomaan aidan sisämitta. Tällä saattaa olla merkitystä, jos halutaan hyvin tarkka tulos tai aita on kovin paksu.